maanantai 19. elokuuta 2013

Mätsäreitä ja sääntöjä

Meinasinpa pudota sohvalta yks päivä kun äiskä melkein hyppäs pystyyn ku huomas että tässä meidän lähellä on vielä syksyn aikana kahdet mätsärit. Nyt alko kuulemma kolmen viikon tehotreenaaminen niitä varten. Tässä vaiheessa meikä poika livisti alta pois, mutta siinä vaiheessa kun tajusin että pelkällä seisomisella saa nakkia niin voi pojat! Eipä oo tässä talossa ennen näin helpolla nakkia saanu! Täytyy myöntää et en mä kyl ihan heti tajunnu että mitä tarkottaa "seiso", ku halusin kovasti vaan istuu. 

Sit se sano et mua tarviis sit tuttujen tulla lääppimään naamaan, katoin sitä kysyvästi et "ootko tosissas". Täytyis kuulemma malttaa antaa "vieraiden" ihmisten tutkia legot ja muutenkin mun komeaa kuontaloa, että saa sitten tuomarikin kurkata. Äiskä pelkää että mun käy hassusti jos pöydälle joutuu näyttää, kun toisella kertaa eläinlääkärissä olin niin innoissani siitä lääkäristä et meinasin tippua pöydältä alas. Kyl mä sanon et turhaan se hermoilee, eihän se sillon eläinlääkärissäkään ollu lähelläkään tippumista, luulee vaan.

Meille tuli tässä viikko sitten myös uus tyhmä sääntö. Mä oon ennen saanu olla sohvalla kattoo telkkuu iskän ja äiskän kanssa. Yks päivä äiskä sit sano et sohval ei oo enää mitään asiaa, ku se huomas et mä olin syöny sohvatyynyyn reiän. Hirvee meteli siitä nous eikä sohval ei enää menty. Yks päivä mä sit aattelin ku iskä oli vaan kotona et mä koitan jos se ei vaik muistais enää tätä sääntöö. Menin varovasti sen kylken kii ja sit ku se tajus et oon siin vieres katoin isoil ruskeil silmil sitä kysyvästi. 
Iskä totes "Patu ku sä et sais olla sohval, sun tarviis men lattial. Vai mitä mielt sää oot?" 
Mä sit sit katoin iskää silmiä räpäyttämättä ja päästin piiiiiiiiiiiiiiitkän pinkeen pierun ja surkeen ulvahduksen siihen päälle. Siinä sulle mielipidettä lattial menemisestä. Iskä ei oo kyl kovin hyvä ottaa palautetta vastaan kun se vaan nauro mulle. Ja kerto kai se tästä äiskällekkin ja sit ne nauro molemmat mulle.
Nyt siitä säännöstä on jo mun onneks vähä jo lipsuttu ja mä saan olla sohval  melkein ku ennenkin, äiskä on kyl tosi tarkka ton tyynyepisodin jälkeen et en vaan syö mitään enää tääl. 
Sanon vaan et parempi olla jatkossa syömättä ku syksy tulee niin on paljo kivempi olla sohval äiskän kainalos lämpimäs ku yksin lattial.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti